Niin se aika rientää... Edellisestä kirjoituksesta on vuosi,tai jos tarkkoja ollaan niin reilu vuosi. Paljon on taas tapahtunut mutta paljon on jäänyt myös tapahtumatta. Kilot istuvat minussa tiukasti, ehkä minut on tarkoitettu pehmeäksi (EI!!!) mutta silti käyn päivittäistä taistoa niitä vastaan. Jotkut päivät voitan hymyssäsuin ja toisinapäivinä koen karvaan tappion =/ Mutta sitä kai elämä on... Kilotaistoon on tullut myös mutkia, onnellisia mutkia =) Meille syntyy vauva 17.7 se ajatus saa minut kehräämään onnesta, tosin tunnustan kyllä että on myös hetkiä jolloin mietin että olemmeko hulluja. Siihen vastaus on niin selvä, me olemme hulluja, joten voin taas jatkaa kehräämistä =D
Jos ajatellaan elämää muulta kantilta kuin kilojen ympäriltä,niin uusia tuulia puhaltaa. Olemme ystäväni kanssa pistäneet pystyyn yrityksen, joka toivottavasti jonain päivänä työllistää meidät, mutta siitä lisää sitten jonain toisena päivänä.
Perheen sisällä kaikki rullaa suht ennallaan,teinit teiniintyy ja koettelevat välillä pinnan pituutta oikein kunnolla. Niinkuin pitääkin. Pienemmät pitävät mammaa liikkeessä, äänijänteet toimivina ja tärykalvotkin ovat vielä suht ehjät. MIes kiipeilee katoilla ja on onneksi tullut aina ehjänä kotiin. Eli hyvää meille kuuluu =D
Lupauksiakin tein vuodelle 2014 ja yksi niistä on tämän blogin kirjoittaminen, tai lähinnä omien ajatusten selkeyttäminen ja hetkellinen järjesteleminen.
Tästä on hyvä (jälleen kerran) jatkaa... Millä tyylillä eteenpäin...? Niinpä... Noh, vastaukseni tälläkertaa on, että pienin askelin. Tyyli, joka ei ollenkaan sovi luonteelleni, mutta kokeillaan. Yleensä se mitä teen, kuuluu ja näkyy kilometrien päähän, mutta päätin kokeilla nyt erilaista lähestymistapaa, jos vaikka vartalon vallanneet ihrapallerot säikähtäisivät tätä uutta ja ihmeellistä r a u h a l l i s u u t t a 
Mutta nyt vielä hymyssäsuin antamaan rekuille ruokaa ja kaivautumaan isännyksen kainaloon, sweet dreams 
